Kirjailijaesittelyt

Osmo Oikari

“Olen Osmo (Osku) Oikari. Olen syntynyt kauneimmassa Karjalassa vuonna 1936 Uukuniemen pitäjässä Ännikänniemen kansakoululla. Talvisodan jatkuessa perheemme läksi vuonna 1940 helmikuun alussa evakkomatkalle. Sen päätepiste on vuosi 1949 Jyväskylässä, jonne saavuimme seitsemän väliaikaisen asuinpaikan koettuamme. Evakkoajan kierros oli näin päättynyt.

Jossain vaiheessa viisikymmentäluvun alkuvuosina rakastuin Lappiin. Siihen vaikutti sekä liittymiseni Jyväskylässä 1917 perustettu kunniakas partiopoikalippukuntani Reippaat Pojat että koulukirjastossa lainattavissa olevat eräkirjat. Ahmin kaiken sen kirjallisen annin erätaidoista, kullan huuhdonnasta, helmien pyynnöstä ja Lappalaisten elämästä, jotka vain löysin suomenkielisinä teksteinä. Kaikki tieto kelpasi ja kaipuuni Lappiin syveni.

Hain syksyllä 1944 opiskelemaan Järvenpäähän. Sain sinne kirjeen Helsingissä toimivasta partiopäämajasta. He tiedustelivat olisinko käytettävissä helmikuun lopulla koululaisten hiihtolomaviikolla apukouluttajana Lapissa. Olin tietenkin valmis vaikka siltä seisomalta lähtemään matkaan. Koko ajatus huimasi minua. Tarinan tästä vaelluksesta olen kirjoittanut tähän kirjaani lukuun ”Unelmien tunturit”. Rakkauteni oli todellinen. Sitä on jatkunut edelleen yli 60 vuoden ajan.

Asuin vuodet 1985 -2013 lapinmaan kylillä Saariselän Kiilopäällä, Posiolla, Askassa, Vaalajärvellä ja Riipissä työtä tehden kokoaikaisena opastajana ja matkailukouluttajana. Kirjallisen tuotantoni tein erilaisin projektihankkein. Sain käyttää ammattitaitoani ohjelmien teossa jatkuvasti.

Kapustarinnan kutsu on Vaeltajan Lappi -kirjasarjan uusin teos. Syksyllä 2015 julkaisimme pienen vaelluskirjan, ”Keitistanko tarinoi”. Syyskuussa 2017 valmistuu mustavalkoisin valokuvin työstetty uutuuskirja sotiemme eräästä kohtalosta, ”Evakkopoika”.

Osmo nukkui pois 2019.

Alasalmi Päivi

”Taivaan tulet on 14. kirjani. Lappi on lähellä sydäntäni, se on koluttu nurkasta nurkkaan jo nuorena. Kirjoitusprosessi on jännä myös siksi, että olen aiemmin kirjoittanut omasta romaanistani TV-minisarjan käsikirjoituksen, ja nyt teen työn näin päin. Kirjoitustapani toimii niin, että pidän sarjan henkilöt sellaisina kuin he ovat, mutta syvennän heidän ajatuksiaan ja motiivejaan siten kuin vain romaanissa se on mahdollista. Näin lukija voi oppia tuntemaan lempihahmonsa paremmin ja saada enemmän taustaa heidän tekemisilleen.”

Akaassa asuva Päivi Alasalmi (s. 7. elokuuta 1966, Haukipudas) on kirjoittanut ennen Taivaan tulia 13 kirjaa: romaaneja, novellikokoelmia, satukirjoja, matkakirjan ja mielipidekirjan, sekä kolumneja, lehtijuttuja, näytelmän, kuunnelmia, TV:n minisarjan. Alasalmen kirjailijaura alkoi 22-vuotiaana yleisöä kohauttaneella esikoisteoksella Saana. Synkän naiskohtalon kuvaaminen toi hänelle feministin maineen. Suurempaan tietoisuuteen Alasalmi nousi 1996, kun hänen romaaninsa Vainola asetettiin Finlandia-ehdokkaaksi. Sittemmin hänet on palkittu Kaarlen palkinnolla sekä 2001 että 2010.

Anneberg Martti

Anneberg (s. 1940) omaa suhteellisen vahvan poromiesperimän. Äidin isoisä Juho Suikki oli täysverinen saamelainen. Perinteinen Suikkien paimennusalue sijaitsi Ruotsin Jällivaarassa.

Kovimman räkkäajan he viettivät Ruotsin korkeimman tunturin, Kebnekaisen, ympäristössä. Suomen puolelle aikoinaan siirtyneet Suikit sijoittuivat Muonion ja Kittilän tunturien tuntumaan.

Eläkkeelle Anneberg jäi Pielaveden elinkeinojohtajan virasta. Marraskuussa 2011 julkaistu Alta vita on hänen kuudes teoksensa. Lisäksi Anneberg on kirjoittanut lukuisia muistelukirjoituksia lehtiin.

Hauta -Kasari Päivi

Päivi Hauta-Kasari (s. 1973) on joensuulainen filosofian maisteri, joka on opiskellut pääaineenaan kirjallisuutta.

Kaarina Liana

Vamppirooli menestyselokuvassa Kuu on vaarallinen teki Liana Kaarinasta 1960-luvun kohukaunottaren. Lianan myöhempää elämää ovat värittäneet avioliitot, alkoholismi ja bulimia, joista hän on kertonut avoimesti sekä haastatteluissa että elämäkertakirjassaan 12857 (Otava, 1987).

Lianan runoteos POUR TOI! sai loistavan vastaanoton Ranskassa, missä hän teki runoillaan lavastetun TV-ohjelman. Liana on kirjoittanut ja ohjannut teatteria sekä suomeksi että ranskaksi. Hänelle on annettu kolmena vuotena arvostettu heprean kielen kultadiplomi. Liana on kirjoittanut ja esiintynyt myös hepreaksi.

Kälkäjä Mirjam

Torniolaisesta Mirjam Kälkäjästä (s. 1939, Petsamo) tuli monien ammattien jälkeen toimittaja ensin radiotyöhön ja sitten lehtialalle.

Jäätyään vuonna 1980 työkyvyttömyyseläkkeelle hän jatkoi vapaana kirjoittajana, tai paremminkin kirjailijana, sillä hänen tuotantoonsa kuuluu kahdeksan romaanin lisäksi näytelmiä, runoja, sanoituksia, dokumentteja, runo- ja novelliantologioita, näytelmällisiä ohjelmakokonaisuuksia ja mietekirjoja.

Kälkäjän tuotannolle petsamolaisuuden lisäksi keskeistä on poikkeavan yksilön asema henkisesti ahdasmielisessä pienyhteisössä. Teema korostuu myös Pilvenpitelijöiden Maikissa.

Linden Miisa

Työskennellyt näyttelijänä, ohjaajana, dramaturgina ja käsikirjoittajana eri teattereissa ja televisiossa. Perehtynyt syvällisesti mm. Kalle Päätalon tuotantoon, ja dramatisioinut näytelmiksi useita Päätalon teoksia.

Lisäksi Miisa on toimittanut tv:stä tutun Metsola-sarjan kirjaksi, samoin kuin Taivaan tulien ensimmäisen osan.

Pirttimaa Markku

Kirpeä pakkasaamu metsonsoitimella, tuulinen päivä ruskaisen tunturin huipulla. Satoi tai paistoi – luonnossa olen kotonani. Pari vuotta kriisialueilla ulkomailla avasi silmäni pohjoisen luonnon kauneudelle ja rauhalle. Olemme onnekkaita, kun voimme liikkua luonnossa vapaasti.

Olenkin samoillut viimeiset viisitoista vuotta pääosin Pohjoismaiden alueilla, mutta myös useat Euroopan alueet ovat tulleet tutuiksi kuvausmatkoillani. Työssäni pyrin kaikin keinoin välttämään eläinten häiritsemistä. Haluan antaa luonnolle enemmän kuin ottaa siltä. Kuvaamisessa minulle on tärkeää tuottaa oikeita, aitoja luontokuvia luontoa kunnioittaen.

Kuvieni elementit ovat samat kuin kameran etsimessä kuvaushetkellä. Niihin ei ole lisätty digitaalisesti osia muista otoksista, joten voit nauttia aidoista luontokuvista.

Pirttimaa Tuomo

Syntynyt Nivalassa, työskennellyt kuusamolaisessa Koillissanomissa ennen siirtymistään vapaaksi toimittajaksi ja kirjoittajaksi.

Kirjoittanut muun muassa elämäkertateoksen Punainen tuoli: Maija-Leena Ervastin elämä, sekä tekstit kuvateoksiin Kuusamo ja Vienan sydän.

Asuu Kuusamossa. Kesät työskentelee karhukuvausyrittäjänä.

Pohjanen Bengt

Toisen maailmansodan loppupuolella syntyi Pajalan kunnan Kassan kylässä poika.

Vuosi oli 1944, pojan nimeksi tuli Pänktti. Virallisemmin Pänktti on opittu tuntemaan nimellä Bengt, josta tuli myöhemmin kolmikielinen kirjailija ja Oulun yliopiston kunniatohtori. Pänktti väitteli Tukholman yliopistossa Antti Hyryn tuotannosta 1979. Pohjanen on kirjoittanut niin romaaneja, runoja, näytelmiä kuin televisiodokumenttejakin, ja hänen tuotantoaan leimaa aatteiden, stalinien, hitlerien ja laestadiusten, taisto ihmissieluista.

Omaelämäkerrallinen teossarja jatkui romaanilla Tidens tvång, joista Pohjanen sai kuninkaan 8. luokan mitalin itseltään Kaarle Kustaalta kuninkaan nimipäivänä 2010. Saman vuoden syyskuussa Pohjaselle luovutettiin merkittävä, Eyvind Johnson -kirjallisuuspalkinto.

Rauhala Niilo

Oululainen Niilo Rauhala (s. 1936, Kittilä) on teologian kandidaatti sekä runoilija.

Rauhalan lyriikkaa on luonnehdittu uskonnolliseksi modernismiksi.

Rauhala on julkaissut yli kaksikymmentä runokokoelmaa.

Suvilehto Pirjo

Filosofian tohtori Pirjo Suvilehto on toiminut mm. kirjallisuuden läänintaiteilijana, Kalevan kriitikkona ja toimittajana. Hän opettaa Oulun yliopistossa ja soittaa kantria.

Pirjo Suvilehto on julkaissut neljä teekirjaa. Eläimet heitettiin meren pohjaan on Suvilehdon kolmas runokirja.

Särkiö Auli

Auli Särkiö (s.1990) opiskelee Helsingin yliopistossa kirjallisuutta ja ranskaa. Lapsuus kului Lahdessa, mutta myös Tübingenissä, nyt koti on Espoossa.

Sydän kuuluu Helsingille, johon runoilija rakastuu joka päivä uudelleen. Kotitalouteen kuuluu cembalo, ja musiikki on erottamaton osa elämää.

Särkiö toimii myös freelance-kääntäjänä ja kirjoittaa konserttiarvioita. Hän sai kunniamaininnan J.H. Erkon runokilpailussa vuonna 2009. Sarmatia on Särkiön esikoiskokoelma.

Vilkuna Varpu

Nivalassa asuva toimittaja ja kirjailija. Julkaissut aiemmin viisi teosta, joista kaksi ollut Topelius-palkintoehdokkaana ja yksi Kirjapöllö-ehdokkaana.

Vilkunalle myönnettiin Kirjallisuuden Chydenius-palkinto vuonna 2001.