Jykevä romaani Taivalkosken Koitilan kylästä, Kostonjoen törmiltä.
Koskettava tarina pitkästä evakkomatkasta pienen pojan silmin nähtynä ja koettuna.
Matka alkoi Karjalasta 1940 sodan jaloista kohti uutta elämää Jyväskylään 1949.
Alkujaan väylä yhdisti molempia rantoja asustavia perheitä ja sukuja, mutta nyt Suomea ja Ruotsia erottavan rajajoen töyräällä salakuljetus eli joppaus on elinkeino, jota lähes kaikki harjoittavat.
”Ei oo vielä tähän päivään mennessä yksikään jääny, eikä jää tämäkään.”, vastaa Isaskar Janhonen savotasta kysyttäessä. Hänkin jatkaa viimeiseen puuhun.
Vaikka erilaiset merkit viittavat Artsin persoonallisuushäiriöön, päähenkilö ei suostu niitä uskomaan. Onhan Artsi arvaamaton, mutta välillä niin ihana, itsevarma ja miehekäs.
Elämänmakuinen, historiallinen romaani Kiukaanniemen tilan ja sen asukkaiden vaiheista 1840-luvulta 1930-luvulle. Teoksessa kuvataan aikansa elämänpiiriä päähenkilön traagisten vaiheiden kautta.
Raunin vanha isä aiheuttaa huolta, vanhat kaunat selviävät, poliittiset ristiriidat ja vanhat synnit saavat osittaisen sovituksensa. Oudoin kohtalo on Neljän koplalla.
Emman tarina on täynnä epätavallisia kuolevaisia, uusien miesystävien lapsia ja lapsenlapsia, naapureita (eläviä ja kuolleita), nykyisiä ja tulevia exiä, ihastuneita eläkeläisiä ja surkeita ihmiskohtaloita.
Siirtolaisten ja rintamamiesten asutustoimintaa on kuvattu tähän saakka miesten sankaritekona. Unohdetaan, että naiset pitivät arjen käynnissä niin sota-aikana kuin sen jälkeen.
Tunnevoimaista lyhytproosaa kriiseistä, konflikteista ja helveteistä, joihin voi joutua itsestään riippumattomista syistä ja joista seuraa ahdistusta, tuskaa, vihaa ja väkivaltaa.
Onni on lähdössä innostuneena rippikoululeirille, samalle leirille on lähdössä myös Onnin ihastus Aada. Vastoin odotuksia rippipapiksi onkin tulossa Jaakkima Murto, jota kutsutaan Jäykkikseksi.
Johanna ei enää oikein muistanut, milloin hänen avioliittonsa Mikan kanssa oli muuttunut etäiseksi ja kylmäksi. Vai oliko se ollut sitä jo alusta lähtien.